AJANKOHTAISTA

  • 24.6.2021

    Työpaikkailmoitus: Automaatiosuunnittelija

     

    Suomen Tekojää Oy on kokonaisvaltaisten jäähdytys-, ilmanvaihto ja lämpöpumppuratkaisujen sekä erilaisten teollisuuskylmäsovellusten tarjoaja. Vuonna 1997 perustettu perheyritys työllistää 35 henkilöä Pirkanmaalla Parkanossa. Palvelukonsepti kattaa kaiken suunnittelusta valmistukseen, asennukseen ja huoltoon. Suomen Tekojää Oy on Suomen suurimpia kylmätekniikan laitevalmistajia ja käyttää kohteissaan pääsääntöisesti ympäristöystävällisiä kylmäaineita, ammoniakkia ja hiilidioksidia.

    Haemme nyt AUTOMAATIOSUUNNITTELIJAA toimipisteeseemme Parkanoon.

    Automaatiosuunnittelijana vastaat kylmä- ja lämpöpumppukoneikkojen PLC- ja HMI-ohjelmoinnista. Osallistut myös koneiden toiminnan etävalvontaan sekä tarvittaessa etähuoltotoimenpiteisiin. Lopullinen työnkuva ja vastuualueet tullaan räätälöimään projektitarpeen sekä henkilökohtaisten vahvuuksiesi ja työkokemuksesi perusteella.

    Toivomme sinulta alalle soveltuvaa koulutusta. Muutaman vuoden työkokemus on ehdottomasti plussaa, mutta motivoitunut ja taitava vastavalmistunut pärjää tehtävissä myös. Beckhoff- ja Fidelix-järjestelmien tuntemus katsotaan eduksesi. Työ edellyttää sekä omatoimisuutta että yhteistyötaitoja.

    Tarjoamme sinulle monipuolisen työpaikan kasvavassa ja kehittyvässä yrityksessä. Tehtävä täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Etätyöskentely on tarvittaessa mahdollista. Lisätietoja tehtävästä antaa henkilöstöpäällikkö Minna Jaakkola p. 010 567 6000. Laitathan hakemuksesi palkkatoiveineen osoitteeseen info@tekojaa.fi.

  • 16.6.2021

    Työpaikkailmoitus: Tuotantopäällikkö

     

    Suomen Tekojää Oy on kokonaisvaltaisten jäähdytys-, ilmanvaihto ja lämpöpumppuratkaisujen sekä erilaisten teollisuuskylmäsovellusten tarjoaja. Vuonna 1997 perustettu perheyritys työllistää 35 henkilöä Pirkanmaalla Parkanossa. Palvelukonsepti kattaa kaiken suunnittelusta valmistukseen, asennukseen ja huoltoon. Suomen Tekojää Oy on Suomen suurimpia kylmätekniikan laitevalmistajia ja käyttää kohteissaan pääsääntöisesti ympäristöystävällisiä kylmäaineita, ammoniakkia ja hiilidioksidia.

    Laajennamme toimintaamme ja haemme nyt vakituiseen työsuhteeseen TUOTANTOPÄÄLLIKKÖÄ tulevalle koneikkotehtaallemme Parkanoon.

    Tuotantopäällikkönä vastaat koneikkotehtaan operatiivisesta toiminnasta ja toimit tehtaan henkilöstön esimiehenä. Olet mukana uuden tuotantolaitoksen ja prosessien suunnittelussa ja pääset vaikuttamaan käytännön ratkaisuihin.

    Toivomme sinulta alalle soveltuvaa koulutusta, kokemusta tuotantopäällikön tehtävistä sekä teknologian ja digitaalisuuden hyödyntämisestä tuotannon ojauksessa ja kehittämisessä. Sinulla on hyvät vuorovaikutustaidot sekä organisointikykyä. Esimieskokemus katsotaan eduksesi.

    Tarjoamme sinulle monipuolisen työpaikan kasvavassa ja kehittyvässä yrityksessä. Tehtävä täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Lisätietoja tehtävästä antaa henkilöstöpäällikkö Minna Jaakkola 010 567 6000. Laitathan hakemuksesi palkkatoiveineen osoitteeseen info@tekojaa.fi

     

  • 18.5.2021

    Jalkapalloareenasta kuukaudessa jäähalli Riikan MM-kisoihin

     

    – Suomen Tekojään suoritusta hämmästellään

     

    Jääkiekon MM-kisat alkavat Riikassa perjantaina. Osa peleistä pelataan Elektrum Olympic Centressä, jonka Suomen Tekojää muuttaa kisojen ajaksi jalkapalloareenasta jäähalliksi. Toimitusjohtaja Timo Mansikkaviita puhuu olosuhdetoimituksesta, sillä Kansainvälinen Jääkiekkoliitto on tilannut parkanolaisyritykseltä jään lisäksi halliin tietyn ilmanlaadun. Tekojää vastaa koko kisojen aikaisesta jään hoidosta, joten jäähoitajatkin ovat Suomesta. Lisäksi tilaukseen kuuluu katsomo sekä pukuhuoneisiin 300 pelaajaloossia.

    Sopimus toimituksesta tehtiin reilu kuukausi sitten, ja nyt jäähallissa jo harjoitellaan. Tiukka aikataulu johtuu siitä, että päätös jääkiekon MM-pelien siirrosta pois Minskistä tuli vasta tammikuussa. Vaihtoehdoksi mietittiin silloin Bratislavaa, jossa olisi MM-kisojen jäljiltä ollut infra valmiina. Riikan etuna oli KHL-areenana toimivan Riika-hallin ja Elektrum Olympic Centren sijainti niin lähellä toisiaan, että niiden välille voidaan muodostaa koronakupla. Tartunnalle altistavaa matkustamista kisapaikkojen välillä ei siis tarvita. Suomen Tekojää oli vaikuttamassa siihen, että kisat saatiin Riikaan, mutta palataan siihen vähän tuonnempana.

     

    ISO HANKE JA TIUKKA AIKATAULU

    Maajoukkueet alkavat käyttää suomalaisella tekniikalla toimivaa jäähallia Riikassa 18.5., ja jää on aktiivikäytössä kisojen loppuun eli 6.6. asti. Jo 12.6. kaikki tekniikka on purettu pois.

    – Meillä on vankka kokemus ja referenssejä niin MM-kisoista kuin olympialaisistakin, mutta aiemmin on toimittu ihan erilaisella aikataululla. Tämä toimitus on myös aivan omaa kokoluokkaansa ja meille ensimmäinen, jossa näin laaja tekniikka ja olosuhteet toimitetaan kisoihin ja myös puretaan pois. Euroissa tämä toimitus on hieman toista miljoonaa, Mansikkaviita toteaa.

    Työt Riikassa alkoivat tekonurmen rullauksella pois jalkapallokentältä. Esiin saadun betonilattian päälle alettiin rakentaa jäärataa eli asentaa jäähdytysputkistoa. Kylmätekniikan konehuonekontit vietiin paikalle tuplana, vaikka tehon puolesta yksikin olisi riittänyt. Niille on myös omat sähkönsyötöt eri muuntajilta. Näin varmistellaan sitä, ettei toimintaan pääse tulemaan katkoja. Olosuhdetoimituksen onnistumista varmistetaan myös sillä, että paikalla on jo nyt neljä suomalaista jäänhoitajaa. Tehtävään on valittu huipputyyppejä liigapaikkakunnilta.

    Toimitukseen kuuluu myös areenan ilmanvaihto, jonka pitää taata miellyttävät olosuhteet pelaajille ja katsojille. Tekniikka huolehtii ilmastoinnin jäähdytyksestä sekä ilman kuivauksesta, mikä on viileässä hallitilassa tärkeää, jos sää on ulkona lämmin.

    – Riikan tilaus on meille totuttua laajempi, sillä toimituksessamme on mukana myös jääkiekkokaukalo pelaaja-aitioineen. Tässä meillä on kumppanina Icepro Oy Ylivieskasta. Ison hallin keskelle tulee yksi kaukalo, jota ympäröivät katsomot. Niihin mahtuisi 6500 katsojaa, mutta tämän hetken tieto on, että katsojia ei koronan takia saa tulla. Siitä huolimatta katsomot rakennetaan ja ne ovat jo aika valmiinakin, mutta niihin tulee ilmeisesti pahvikavereita. Nauhoitetuilla katsomon äänillä luodaan aitoa tunnelmaa halliin, kertoo projektista Suomen Tekojäällä vastaava Jerry Mansikkaviita.

    Suomen Tekojään porukka on tehokas, sillä asennusvaihe on hoidettu yhdeksän osaajan voimin. Latvialaiset ovat olleet ihmeissään, miten tämä on mahdollista. Samoin Kansainvälisessä Jääkiekkoliitossa on kuulemma ennakkoon arveltu, ettei kukaan pystyisi toimittamaan tällä aikataululla näin laajaa toimitusta. Timo Mansikkaviita selittää onnistumista sillä, että Parkanon tehtaalla on tehty paljon työtunteja ennakkoon.

    – Arvelimme olevamme vahvoilla tässä tarjouskilpailussa, joten lähdimme ennakoimaan toimitusta ja aloittamaan projektia vähän riskillä. Muuten tämä ei olisi ollut mahdollista. Aloimme valmistaa esimerkiksi kylmälaitteita jo noin kuukausi sitten. Yleensäkin teemme mahdollisimman ison osan töistä Parkanon tehtaalla ja yritämme minimoida paikan päällä tekemisen.

    Poikkeusolot ovat tuoneet lisähaastetta kuvioon, sillä jokaiselle, joka on matkustanut työmaalle, on jouduttu hakemaan luvat kuusi päivää aikaisemmin. Koronatesti on pitänyt ottaa lähtiessä tiettyyn aikaan, ja se on uusittu kotiin palattaessa ja ennen työmaalle pääsyä. Jäänhoitajat ovat Riikassa kahden porukoissa vähän eristettyinä, jotta vältettäisiin kaikkien sairastuminen yhtä aikaa.

     

    TEKOJÄÄN SUUNNITELMA TARJOUSPYYNNÖN POHJANA

    Kun Riika kevättalvella nousi vaihtoehdoksi MM-kisojen pitämiselle, Suomen Tekojäältä ehdotettiin jalkapalloareenan muuttamista jäähalliksi. Yritys teki budjettitarjouksen sekä suunnitelman tekniikasta ja sen sijoittelusta. Timo Mansikkaviita kertoo Kansainvälisen Jääkiekkoliiton käyttäneen tätä suunnitelmaa tarjouspyynnön pohjana.

    – Olimme siis myötävaikuttamassa kisojen saamiseen Riikaan. Taustalla tässä oli se, että olen käynyt kyseisellä jalkapalloareenalla muutama vuosi sitten, koska siitä oli suunnitelma tehdä kahden kaukalon jäähalli. Olin siis tutkinut areenaa sillä silmällä, että tiesin sen muuttamisen jäähalliksi olevan mahdollista. Tarjouskilpailuun oli meidän lisäksemme valittu mukaan saksalainen ja itävaltalainen toimittaja. Voitimme sen sillä, että pystymme toimittamaan näin laajan kokonaisuudesta eli olosuhteet jään hoitoa myöten ja myös vastaamaan siitä kisojen ajan.

    Riikan jäähallihankkeella on Suomen Tekojäälle suuri merkitys kansainvälisen huomion kasvattajana erityisesti alan piireissä.

    –  Onhan tämä meille ihan huippureferenssi jatkossa. Pystymme toimittamaan vastaavan kokonaisuuden mihin päin maailmaa vaan. Tässä myös vahvistuu suhteemme Kansainväliseen Jääkiekkoliittoon päin, minkä toivomme tuovan uusiakin tämän tyylisiä tilauksia.

     

     

  • 9.8.2019

    Eurajoen jäähallille tekniikkapäivitys

    Toimitimme Eurajoen jäähallille uudet kylmätekniikka-, lämpöpumppu- ja ilmankäsittelyjärjestelmät. Myös tämä projekti suunniteltiin ja toteutettiin siten, että kaikki kylmätekniikan tuottama lauhdelämpö otetaan tehokkaasti talteen ja sitä hyödynnetään ilmanvaihtokoneen pattereilla sekä lämpöpumpun välityksellä hallin eri lämmityspiireissä.

  • 5.8.2019

    Botnia Freezelle lämpöpumppu

    Toimitimme Seinäjoelle Botnia Freezen pakastevarastolle lämmitysteholtaan 1 MW:n lämpöpumpun. Lämpöpumppu sijoitettiin erilliseen konehuonekonttiin pakaste- ja terminaalirakennuksen viereen. Lämpöpumpun avulla korotetaan jo aikaisemmin valmistamiemme kylmäkoneistojen tuottama hukkalämpö erinomaisella hyötysuhteella ja se hyödynnetään Seinäjoen Energian kaukolämpöverkostoon.

  • 19.7.2019

    Tesoman 2 jäähallille tekniikan päivitys

    Toimitimme Tesoman jäähalli 2:lle Tampereelle uudet kylmätekniikka-, lämpöpumppu- ja ilmankäsittelyjärjestelmät. Myös tämä projekti suunniteltiin ja toteutettiin siten, että kylmä- ja lämpöpumppujärjestelmät ovat konehuonekontin alakerrassa, yläkertaan sijoitettiin hallitilan uusi ilmankäsittelykoneisto ja konehuonekontin katolle kylmätekniikan nestejäähdytin. Kylmätekniikan tuottama lauhdelämpö otetaan erittäin tehokkaasti talteen ja se hyödynnetään ilmanvaihtokoneen pattereilla sekä lämpöpumpun välityksellä hallin eri lämmityspiireissä.

  • 15.7.2019

    Joensuun jäähallille tekniikkatoimitus

    Urakoimme Mehtimäen jäähallille Joensuuhun uudet kylmätekniikkalaitteet. Urakkamme sisälsi kilpajäähallin sekä vanhan että myös uuden harjoitusjäähallin kylmätekniikkajärjestelmät sekä uuden harjoitusjäähallin jääratarakenteet. Jatkossa kolmen kaukalon jäähallin jäistä vastaavat 2 kappaletta Parkanossa valmistettua ST N600 -kylmätekniikkakoneistoa. Samaan konehuonetilaan sijoitettiin lisäksi ST 600HP-lauhdelämpöpumppu, joka tuottaa erinomaisella hyötysuhteella lämmintä vettä hallien eri lämmityspiireihin. Jääratakoneistojen kylmäaineena on luonnollinen kylmäaine ammoniakki (NH3) ja lämpöpumpun kylmäaine on R1234ze.

  • 25.6.2019

    Lippumäen jäähalliin Kuopioon tekniikkatoimitus

    Suomen Tekojää Oy toimitti Lippumäen uuteen kaksirataiseen jäähalliin kylmä-, IV- sekä lämpöpumpputekniikkajärjestelmät. Konehuonekontin alakerrassa sijaitsee jäähdytysteholtaan 700 kW:n NH3-kylmätekniikkalaitteisto sekä lämmitysteholtaan 200 kW:n lauhdelämpöpumppu. Konehuonekontin yläkertaan sijoitettiin hallitilan ilmanvaihtokone ja katolle kylmätekniikan nestejäähdytin. Kylmätekniikan tuottama lauhdelämpö otetaan talteen ja sitä hyödynnetään ilmanvaihtokoneen pattereilla sekä lämpöpumpun välityksellä hallin eri lämmityspiireissä.

  • 25.6.2019

    Skanssiin Euroopan suurin kauppakeskukseen toteutettu geoenergiakeskus

    Adven toteutti Turun kauppakeskus Skanssiin energiaremontin ja uuden geoenergialaitoksen maalämpöpumput valmisti Suomen Tekojää Oy. Lämpöpumppumodulit toimitettiin konehuonetilaan helmikuussa ja tarvittavien kytkentöjen, koeajojen ja käyttöönoton jälkeen kauppakeskuksen lämmitys ja jäähdytys tapahtuu nyt geoenergiakeskuksen kautta.

  • 18.6.2019

    Jyväskylän Energialle kaukojäähdytyskeskus

    Valmistimme Jyväskylän Energialle 5 MW:n kaukojäähdytyskeskuksen, joka sijoitettiin Keski-Suomen keskussairaala Novan alueelle Kukkumäkeen. Kaukojäähdytyskeskuksen tuottamalla jäähdytysenergialla viilennetään uuden sairaalarakennuksen tiloja.